Kolmihenkinen perhe asustaa tuulentuivertamassa Etelä-Helsingissä. Isä saattaa poikaansa ranskalaiseen kouluun ja kummastelee, miksi aikuisetkin ihmiset koristelevat itsensä heiluvilla, auton valoissa kiiltävillä koristeilla. Idean valjettua hän miettii heijastimien välttämättömyyttä – ovatko suomalaiset vain hysteerisiä ja tunnontarkkoja? Sitten ylle laskeutuu sysipimeä marraskuu.

Heijastin kertoo 14 tarinaa uuteen kotimaahan kotiutumisesta ja kotiutumattomuudesta. Päähenkilö on mukavaa elämää viettävä kirjailija, joka siemailee kahvia – ja monesti väkevämpääkin – helsinkiläisissä kuppiloissa. Suomalaiset jäävät lasin taakse hänen katseensa vangeiksi. Ja välillä aution maan hiljaisuutta täytyy lähteä tuulettamaan Viroon, missä kukoistaa jonkin aikaa menestyksekäs ovijousibisnes.

Episodiromaanimainen tarinakokoelma kertoo työn tekemisestä ja tekemättömyydestä, kulttuurisista eroista ja yhtäläisyyksistä sekä siitä, ettei kuohuviini muka maksa mitään, mutta heijastimen hinta on posketon. Pimeän tullen Heijastin lipsahtaa suomalaiselta jalkakäytävältä ojankin puolelle. Kirja ilmestyy samaan aikaan englanniksi nimellä Reflector and 13 other stories form Finnish sidewalks.